Newsroom

Voittaminen digitaalisella taistelukentällä

Eurofighter Typhoon
Tulevaisuuden taistelukenttä on haastava ympäristö.
Leonardon Integrated Mission Solutions liiketoiminnan johtaja Mark Hewer ja kokenut Typhoon-lentäjä, Eurofighter GmbH:n markkinointijohtaja Raffael Klaschka kertovat miten Eurofighterin elektronisen sodankäynnin ja tehtävädatan antama toimintakyky takaavat, että kone säilyy tärkeässä roolissa myös tulevia yhä monimutkaisemmiksi muuttuvia uhkia vastaan.


”On syytä lopettaa yksiulotteinen hävittäjien sukupolviajattelu ja puhua tulevaisuuden kyvyistä”

Raffael Klaschka, Eurofighter GmbH:n Markkinointijohtaja
 

Kasvavat uhat


Kohtaamamme uhat kehittyvät jatkuvasti vaarallisemmiksi. Tulevaisuudessa niiden keskinäiset yhteydet tulevat kehittymään entisestään. Haasteenamme ovat silloin esimerkiksi keskenään yhteydessä olevat ilmatorjunta-asemat, jotka voivat käytännössä estää täysin pääsyn tärkeisiin kohteisiin. Lisäksi vihollisen taistelukyky kehittyy myös määrällisesti.

Tässä haastavassa ympäristössä on paljon vaikeampi toimia kuin ennen. Meidän on pysyttävä kehityksessä muita edellä, joten meidän on oltava innovatiivisia ja esiteltävä digitaalisten häiveominaisuuksien kaltaisia uusia kykyjä, jotta voimme taata ilmavoimillemme tarvittavan toimintakyvyn.

Vastustajillamme on uusimman sukupolven hävittäjiä, miehittämättömiä lentokoneita ja monipuolisia ilmatorjuntaratkaisuja. Tärkein muutos on kuitenkin verkottumisen kehittyminen. 

Perinteisesti olemme pystyneet suorittamaan lentoja kohteisiin, jotka eivät useinkaan pysty koordinoimaan toimintaansa tehokkaasti. Nykyään näemme monenlaisia uhkia niin maasta kuin ilmasta, mutta emme tiedä, kuka ohjuksia ohjaa. Miksi? Koska vihollinen on verkottunut, he voivat nopeasti siirtää ohjuksen hallinnan eri tahoille.

Tässä muuttuneessa maailmassa kaikkein tärkein asia ei enää olekaan johonkin tiettyyn uhkaan vastaaminen. Tärkeintä on pystyä vastaamaan yhdistettyjen uhkien verkottumisen mahdollistamaan toimintaan ja esittelemään älykkäitä vastatoimia näitä verkottuneita monitahoisia uhkia vastaan. Entistä huomattavasti yleisemmät pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmät pystyvät linkittymään muihin järjestelmiin. Kysymys ei enää ole tietyn uhan torjumisesta vaan sen taustalla olevan verkon neutraloimisesta.


Tulevaisuuden uhkien torjuminen 

 
Kun vastassa on verkottunut vihollinen, on otettava huomioon, miten tämä verkko toimii. Siihen tarvitaan tiedustelutietoa kyseisen uhan toimintamalleista ja
taktiikoista. Lisäksi siihen tarvitaan elektronisen sodankäynnin (ELSO) kykyä, joka pystyy huomioimaan uhkien linkittymisen ja koordinoimaan monenlaisia vastatoimia.

On ymmärrettävä uhkien kokonaiskuva. Se vaatii tietojen keräämistä ja toimintamallien analysointia, minkä jälkeen nämä raakatiedot muutetaan tiedustelutiedoiksi ja lopulta tehtävädataksi ja tehokkaiksi vastatoimiksi. Kriittinen tehtäväkierto on siis tietojen kerääminen, analysointi ja ymmärtäminen ja niiden pohjalta tapahtuva monipuolisesti sopeutuvan ELSO-järjestelmän ohjelmoiminen nopeaa reagointia varten.
On tärkeää ymmärtää, että toisin kuin muissa lentokoneissa, Eurofighterissa ei ole suljettua tietoa, mustia laatikoita. Tämä on tulevien uhkien torjumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä seikka, jota ei usein oteta riittävästi huomioon. Olennaista kuitenkin on, että kalustoa voi hyödyntää tehokkaasti vain, jos pystyy hienovirittämään sen juuri omiin tarpeisiinsa ja vaatimuksiinsa sopivaksi.

Uudessa digitaalisessa ympäristössä sopeuttaminen on tehtävä muutamassa tunnissa. Eri uhkien toimintatavat ja niiden vuorovaikutus muiden kanssa on pystyttävä havaitsemaan ja ymmärtämään nopeasti. Se tarkoittaa erilaisten toimintatapojen tiedustelemista ja tallentamista, minkä jälkeen palataan tukikohtaan analysoimaan saadut tiedot. Eurofighterilla voi tehdä tämän kaiken ja sitten päivittää sen perusteella tehtävädatan, mikä antaa asevoimille ylivoimaisen toimintakyvyn.

On vaikea yliarvioida sitä, kuinka tärkeää on saada kone muutaman tunnin kuluessa takaisin ilmaan varustettuna päivitetyllä tehtävädatalla, jossa on huomioitu uudenlainen uhka ja uusi taktiikka.


Edistyksellisin saatavissa oleva ELSO-kyky


Eurofighterin operatiivinen kyky on huippuluokkaa, sillä siinä yhdistyvät äärimmäisen tehokkaat työkalut, prosessit, data ja tekniikka tavalla, joka luo todellisessa käytössä tehokkaan yhdistelmän ajan tasalla olevaa merkityksellistä tehtävädataa. Avainsana on ”operatiivinen”. Kysymys ei ole pelkästään tekniikasta ja laitteistosta, vaan kyse on osaamisen, prosessien, ihmisten, datan ja tekniikan tehokkaasta yhdistelmästä.
Mikä tärkeintä, kaiken takana on eri operaattorien käytännön kokemus tuhansista taistelutunneista, mikä on korvaamaton voimavara koneen kehittämisessä. Sen avulla olemme kehittäneet koneen elektronisen sodankäynnin kykyä entisestään. Mikään kilpaileva kone ei ole yhtä nopea hienosäätää ja mukauttaa käyttämään uusinta tehtävädataa.

Kolme seikkaa puhuu sen puolesta, että Eurofighter on ELSO-ominaisuuksiltaan edistyksellisin operatiivisessa käytössä oleva kone. Ensinnäkin Eurofighter ei jää paikalleen — käynnissä on jatkuva kehityskierto. Toiseksi loppukäyttäjien ja valmistajien välillä osana tätä kehityskiertoa on tiivis yhteys ja jatkuva palauteyhteys. Näin voimme hyödyntää kaikkien asiakkaittemme kokemuksia. Kolmas tekijä on eri kumppaniemme yhteistyön tuloksena syntynyt Eurofighterin kyky yhdistää data, prosessit, ihmiset ja tekniikka toisiinsa äärimmäisen toimivalla tavalla.


Sähkömagneettisen taistelun voittaminen


Elämme digitaalisen ja informaatiosodankäynnin aikaa, ja operatiivisen edun ylläpitämiseen tarvitaan kone, joka pystyy käsittelemään tiedustelutietoja ja dataa sekä pysymään ajan tasalla. Elektroninen sodankäynti on tässä avainasemassa. Se ei kuitenkaan ole ainoa tekijä. LTE-ohjelman myötä Eurofighterin parissa on kehitteillä paljon muutakin, mutta ELSO-kyky on avainasemassa siinä, että kone pysyy toimintakykyisenä digitaalisen ja informaatiosodankäynnin sodankäynnin aikakaudella.

Menneinä vuosina mikään uhka ei ollut riittävän tehokas estääkseen suihkuhävittäjää pääsemästä kohteeseensa, ampumasta ohjuksiaan ja suorittamasta tehtäväänsä. Nyt torjuntavoima on kuitenkin kehittynyt siihen pisteeseen, etteivät koneemme voi enää luottaa vain ohjustensa kantamaan. Niiden on päästävä lähemmäs, mutta se tarkoittaa, että niiden on toimittava alueella, jossa myös niitä vastaan voidaan käyttää ohjuksia. Onnistuakseen tehtävässä hävittäjän on voitettava sähkömagneettinen taistelu, ja se onnistuu vain tehokkaiden ELSO-järjestelmien avulla.

Tässä uudenlaisessa maailmassa elektronisesta sodankäynnistä on tulossa yhä enemmän offensiivinen kyky. Jos hävittäjä ei pysty häiritsemään, vaimentamaan ja proaktiivisesti hämäämään erilaisia uhkia, sillä ei ole mitään mahdollisuuksia suorittaa tehtäväänsä.
ELSO-kykyä onkin alettu yhä enemmän pitää osana Eurofighterin offensiivista toimintakykyä. Osoitus tästä on SPEAR-EW-ohjelmamme, jossa integroimme SPEAR-asejärjestelmään uusinta tekniikkaa edustavan pienikokoisen ELSO-laitteiston. Tämä antaa koneelle nykyisten häirintäominaisuuksiensa lisäksi kyvyn vaimentaa vihollisen ilmapuolustusta (SEAD-kyvyn). Eurofighterin ELSO-kykyjä laajennetaan jatkuvasti pyrkimyksenä pysyä edellä uhkien kehityksessä. Esimerkki tästä on BriteCloud. BriteCloud antaa koneelle yhden omasuojakerroksen lisää ja parantaa sen häirintäkykyä. 
Jos kone ei tulevaisuudessa pysty vastaamaan tämän digitaalisen sotanäyttämön tarpeisiin, se on poissa pelistä. Tämän vuoksi ELSO-kyky on ehdottoman välttämätön, jos koneen halutaan säilyvän toimintakykyisenä tulevaisuuden taistelukentillä.


Tulevaisuuden taistelukenttä


Olennainen seikka tulevaisuuden taistelukentällä on, ettei kyse ole enää reagoimisesta yksittäisiin uhkiin, vaan taistelukenttä on ympäristönä monenlaisten uhkien yhdistelmä. Kenties suurimpana haasteena tässä on kyky koordinoida tiedot, ymmärtää ne, jakaa ne muiden toimijoiden kanssa ja varmistaa, että tilannekuva on tarkka ja että tehtävädata voidaan nopeasti päivittää kaikkiin sitä tarvitseviin laitteisiin.
Kehitteillä on järjestelmiä, jotka hyödyntävät entistä laajempaa sähkömagneettisen säteilyn aaltoaluetta. Muita edistysaskeleita ovat järjestelmään ohjelmoitava koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävä oppimiskyky, joka auttaa paremmin ymmärtämään saatuja tietoja. Sitten tulevat tekniikat, jotka varmistavat tietojen nopean jakamisen eri järjestelmien ja laitteiden välillä.

Yksi tärkeä tarkasteltava alue on pyrkiä saamaan tehtävädata käsitellyksi ja toimitetuksi nykyistäkin nopeammin. Meillä on jo esimerkkejä siitä, että se on tehty muutamassa tunneissa. Kuitenkin kun koneen kyky kerätä ja tallentaa todellisia uhkatietoja kasvaa, datan määrä mitataan pian teratavuissa. Tämän takia meidän on vähennettävä ihmistyön tarvetta tehtävädatan käsittelyssä.

Tämän takia olemme ryhtyneet kehittämään uusia tapoja tehostaa tietojen analysointia. Tähän kuuluvat tehtävädatan tunnistus- ja itseoppimisominaisuuksien kehittäminen niin, että toimintavoiltaan muuttuvien uhkien ja sen aiheuttamien päivitystarpeiden automaattinen tunnistaminen on mahdollista.
Tietojen analysoinnin ja tehtävädatan ohjelmoinnin automatisointi koneoppimisen avulla on äärimmäisen tärkeä haaste. Tämä kaikki on osa Eurofighterin pitkän aikavälin kehitystyötä. Lisäksi kehitystyön tavoitteena on, että Eurofighterin kaltainen kalusto voisi jakaa tilannekuvansa muiden lentokoneiden kanssa. Tiedustelutietojen – esimerkiksi uhkien tunnistamisen ja paikantamisen – jakaminen eri koneiden kesken kokoaa monella alustalla toimivan tehtävätietojärjestelmän.

Nopeus on luonnollisesti tärkeintä. Vastustajat kiinnittävät paljon vähemmän huomiota uusien tekniikoiden testaamiseen ja luottamuksen vähittäiseen kokoamiseen. Sen sijaan he kokeilevat uusia asioita häiritäkseen tapaamme ajatella, taktiikkamme suunnittelua ja vastatoimiamme.
Siksi emme voi toteuttaa asioita hitaan prosessin kautta ja ottaa käyttöön vain luotettaviksi osoittautuneita menetelmiä, vaan meidän on pystyttävä pysymään mukana tekniikan kehityksessä. Tämän takia tiivis kanssakäyminen valmistajan ja loppukäyttäjämaiden välillä on tärkeää. Pyrimme toteuttamaan eri ominaisuuksia nopeasti, sillä tiedämme, että meidän on kehitettävä nopeampia prosesseja pysyäksemme kehityksen eturintamassa.
 

”Sukupolviajattelu ei ota huomioon tämän päivän ilmataisteluympäristön monimutkaista luonnetta”